Kiinnostuin talvi- ja jatkosotien sukupuoli- ja perhehistoriasta jo tehdessäni Suomen historian gradua Turun yliopistoon. Gradussani tutkin isovanhempieni jatkosodan aikaista kirjeenvaihtoa ja etenkin sitä, miten sota-ajan kirjeissä puhuttiin miehestä, naisesta ja perheestä.

Väitöskirjassani siirryin muistitietotutkimuksen pariin. Tutkin naisten muistoja kotirintamalla tehdystä työstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana. Lisätietoja sivulta Väitöskirja.

Sota ei pääty kun aseet hiljenevät. Rauhaan palaaminen on suuri prosessi niin yhteiskunnan makrotasolla kuin ihmisten henkilökohtaisessa elämässäkin. Rauhaan palaamisen monitasoista kokemusta tarkastelin yhdessä Ville Kivimäen kanssa toimittamassani kirjassa Rauhaton rauha. Suomalaiset ja sodan päättyminen 1944-1950 (Vastapaino 2015). Kirjassa on myös yhdessä Seija-Leena Nevalan kanssa kirjoittamani artikkeli naisten kokemuksista rauhaan paluusta.

Olen kiinnostunut muistitietoaineiston ja kirjedokumenttien erilaisista tavoista käsitellä kotirintaman kokemuksia. Kirjoitan parhaillaan aiheesta artikkelia.

Kuva: Rauhaton rauha -kirjan kansi. Kuva Museoviraston kokoelmista.