Vuosina 2014-2016 työskentelin Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä hankkeessa, jossa selvitettiin lastensuojelun sijaishuollon epäkohtia ja lasten kaltoinkohtelua ensimmäisen lastensuojelulain aikana (1937-83). Selvityksen toteutti Jyväskylän yliopiston monitieteinen tutkijaryhmä, ja sen vastuullinen johtaja oli professori  Pirjo Markkola. Hankkeessa kerättiin noin 300 elämänkerronnallista haastattelua, joiden pohjalta kirjoitimme selvityksen loppuraportin. Raportti on luettavissa Valtioneuvoston julkaisuarkistossa.

1.6.2017-31.12.2019 teen tutkimusta Koneen Säätiön rahoittamassa tutkijatohtorihankkeessa Vanhemmuus sijaishuollossa eläneiden elämänkerronnassa 1950-1990. Työskentelen edelleen Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksessa, etnologian oppiaineessa.

Tutkimuksen lähtökohta on, että äidiksi tai isäksi tuleminen on aina tunnepitoinen tapahtuma. Erityisen ristiriitaisia tunteita se herättää silloin, jos omiin lapsuuskokemuksiin sisältyy turvattomuutta tai epävarmuutta. Tarkastelen sijaishuollossa lapsuutensa (tai osan siitä) eläneiden oman vanhemmuuteensa liittämiä merkityksiä, sekä suhdetta sekä biologisiin että mahdollisiin sijoitusvanhempiin.

Keskeisin aineisto koostuu STM:n selvitykseen kerätyistä haastatteluista (syntymävuodet 1945-). Lisäksi tulemme keräämään pienen määrän uusia haastatteluja syksyllä 2018. Näiden haastattelujen tavoite on edelleen kehittää haastattelumenetelmää ja tarkastella, miten elämänkerronta muuttuu toisenlaisella kysymyksenasettelulla.

Tutkimuksellani on kolmenlaisia tavoitteita.

  1. Tuottaa uutta tietoa sijaishuollossa vietetyn lapsuuden pitkäkestoisista vaikutuksista ja sen avulla vähentää sijaishuollon asiakkuuden stigmatisoivuutta
  2. Lisätä tietoa ja ymmärrystä vanhemmuuden merkityksistä
  3. Koota sijaishuoltoon liittyviä kokemuksia lähihistoriasta aineistoksi, joka on käytettävissä tutkimustarkoituksiin myös muille tutkijoille